Voi pyhä yksinkertaisuus: ”Aikuinen ihminen ei ehkä koskaan saavuta riittävän monipuolista kielitaitoa voidakseen toimia koulutustaan vastaavassa työssä.” Tällöin aikuinen ihminen on vain yksinkertaisesti tyhmä tai haluton. Kyllä oppii jos on paljon mainittu ”korkea koulutustaso”.

Lisää typeryyttä pukkaa: ”Siten lähtömaassaan yläluokkaan tai ylempään keskiluokkaan kuuluvakin voi pudota uudessa kohdemaassaan alaluokkaan, ellei suorastaan pitkäaikaistyöttömäksi.” Kukahelvetti käskee lähtemään kotimaastaan jos kuuluu ylempään keskiluokkaan. Pysyköön siellä jos on niin hyvin asiat että työllistyy ”paikallisella korkealla koulutuksella”. Epäilen vahvasti kirjoittajan lahjoja. Onko juristin paperit teetetty kotikylän Abdullahilla?!?

Pitäisikö täällä palkata ”internet-printti-tohtoreita” korkeisiin virkoihin, kun nigerialainen tohtori-prinsseys on diplomia myöden tosi? Eiköhän kaikessa mennä sen kompetenssin mukaan.

Minulla on ollut ilo työskennellä organisaatiossa kymmenien kansallisuuksien kanssa useassa maassa. Huippuosaaja on saanut aina töitä ja menestynyt kykyjensä mukaan. Kykyjä ovat kielitaito, ammattitaito, sosiaaliset suhdetaidot yms.

Huippuosaaja työllistyy aina. Se on markkinatalouden yksinkertainen laki.

Mistä ihmeestä tämä kiintiöhöpötys ja työnantajien asenne ja rasismi -idiotismi oikein tulee?

Elättekö Te Suomeen päätyneet ’huippuosaajat’ jossain ihmeellisessä rinnakkaistodellisuudessa?

http://kermen.blogit.uusisuomi…lkapaille/

_______________________________________
1.

”Maahanmuuttajia työllistetään projektein

Husein Muhammedin kirjoitus maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämättömyydestä (HS 8. 10.) kiinnitti huomiota tärkeään asiaan.

Kansainvälistymisestä puhuminen tarkoittaa suomalaisille usein sitä, että yritys lähettää suomalaisen työskentelemään ulkomaille. Harva tajuaa, että kansainvälistyminen voi tapahtua yhtä hyvin myös täällä rekrytoimalla ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja totuttautumalla monikulttuurisuuteen omassa työympäristössä.

Muhammedin kirjoituksessaan mainitsemat työllistymisen esteet ovat todellisia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla on käynnistynyt kolme hanketta edesauttamaan maahanmuuttajien työllistymistä.

Suomen lasten ja nuorten säätiön hallinnoima, Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama OK! – osa kokonaisuutta – suvaitseva yhteiskunta -hanke paneutuu nuorten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen yksityiselle sektorille.

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Itäisen sosiaaliaseman ESR-projekti Työtä, tietoa ja työvoimaa tarjoaa työvalmennusta itähelsinkiläisille maahanmuuttajataustaisille työttömille ja tukea työllistämiseen työnantajille.

TKK Dipolin hallinnoiman ja myös ESR -rahoitteisen Increasing Multicultural Coworking -projektin kohteet ovat akateemisen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat sekä heitä työllistävät pk-yritykset ja kunnat.

Kaikki hankkeet tarjoavat palveluita, koulutusta ja tukimahdollisuuksia sekä maahanmuuttajille että työnantajille. Monimuotoinen työyhteisö vaatii kaikilta osapuolilta oppimista.

Kulttuurikonfliktit voidaan välttää, kun tunnemme toistemme taustat ja käyttäytymismallit. Kohteliaisuus ja kunnioitus koskevat kaikkia työympäristön jäseniä.

Kansainvälistyminen on jo nyt osa arkipäiväämme. Ottamalla maahanmuuttajat tasa-arvoisiksi työyhteisön jäseniksi rikastutamme elämäämme ja luomme uusia toimintamahdollisuuksia.

MINNA TUUNAINEN, projektipäällikkö, Suomen lasten ja nuorten säätiö

ILARI RANTALA, projektipäällikkö, TKK Dipoli

ULLA KORHONEN, projektikoordinaattori, Helsingin Itäinen sosiaaliasema”

___________________________________

2.

ABDOULMAJID HAKKI, HS, 10.10.08:

”Kiintiöt auttaisivat maahanmuuttajia työllistymään

Negatiiviset asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat yksi korkeimmista kynnyksistä maahanmuuttajien työllistämisen tiellä. Vaikka yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajia, kynnys rikkoa tätä lakia on hyvin matala sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Lähes kolme prosenttia Suomen väestöstä on syntynyt maan rajojen ulkopuolella. Suuri osa näistä maahanmuuttajista on työttöminä. Erityisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työnsaanti on raskaan kiven alla.

Maahanmuuttajien syrjintää voidaan hyvin verrata naisten syrjintään niissä maissa, jossa naisella ei ole käytännössä oikeuksia.

Suomessa puhutaan yritysten johdon naiskiintiöstä. Kaikissa Suomen poliittisissa puolueissa sukupuolikiintiöt ovat käytössä. Samoin monien julkisten virkojen täyttämisessä kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen.

Sukupuolikiintiöiden tarkoituksena on edistää tasa-arvoa naisten ja miesten välillä ja torjua syrjintää sukupuolen perusteella. Tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamiseksi ihmisten asenteiden muutos on hyvin hidasta. Se kestää ehkä läpi muutaman sukupolven elämän.

Tämä osaltaan synnyttää ristiriitoja ja ruokkii vähemmistöjen ja syrjittyjen radikalisoitumista. Siinä tilanteessa koko yhteiskunnan turvallisuus on uhattuna.

Kolme prosenttia väestöstä on suuri inhimillinen ja taloudellinen potentiaali. Siinä löytyy eri alojen osaamista ja kykyjä, joiden hyödyntäminen palvelee suomalaisen hyvinvoinnin kehittämistä. Samalla se motivoi maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen kotimaahansa ja olemaan vastuullisia yhteiskunnan jäseniä.

Nykyisten asenteiden vallitessa näyttää olevan hyvin vaikea nostaa maahanmuuttajataustaiset ihmiset tasavertaisen kansalaisen asemaan, jossa maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestön edustajilla.

Minimikiintiön soveltaminen maahanmuuttajille julkisella sektorilla edistäisi maahanmuuttajien työllistämistä myös laajemmin. Tämä palvelee yhdenvertaisuuden toteuttamista yli asennerajojen.

Samalla se velvoittaa työnantajaa antamaan mahdollisuuden maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille ja näin ollen käyttää hyväkseen tarjolla olevaa osaamispääomaa. Kiintiö velvoittaa työhakijoiden tasapuoliseen kohteluun ja edistää yhteiskunnan sivuraiteille jääneiden pääsyä mukaan aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnan kehittämiseen.

Suomella ei ole varaa maksaa maahanmuuttajien koulutusta, jos muuttajat eivät valmistuttuaan voi saada koulutustaan vastaava työtä.

Yhteiskunnalla ei myöskään ole varaa jatkuvasti maksaa työttömien koulutettujen maahanmuuttajataustaisten ihmisten elantoa samalla, kun jatkuvasti mainostamme tarvitsevamme ulkomaalaista työvoimaa.

ABDOULMAJID HAKKI, diplomi-insinööri, Lappeenranta”

Olet tässä asiassa väärässä. Suomeen otetaan niitä maahanmuuttajia, jotka eivät muille kelpaa.

Lakimieheksi tekstisi ja mielipiteesi ovat kovin puolueellisia.

Minusta maahanmuuttajan suurin ongelma on hän itse. Jos hommat ei kiinnosta niin kiintiöillä, et sitä paranna. Luot vain laiskempaa työmoraalia ehdoituksillasi.

Ja miksi maahanmuuttajat menestyvät nuonosti kouluissa on heistä itsestään kiinni.

Moni suomalainen on aloittanut työuransa siivoamalla.

Maahanmuuttjilla on asennevamma.

Meillä on totuttu arvostamaan hieman erilaista osaamista.