Mielipiteeni Hesarissa 8.10.: Maahanmuuttajien osaamista ei hyödynnetä
Valtava määrä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneista ulkomaalaisista tekee huonosti palkattua työtä, joka ei vastaa heidän koulutustaan ja joka ei kelpaa alueen valtaväestölle. Kymmeniä tuhansia yliopiston ylemmän tutkinnon suorittaneita työskentelee muun muassa siivoojina, tarjoilijoina ja bussikuskeina.
Ulkomaalaiset eivät yleensä onnistu hyödyntämään lähtömaassaan hankkimaansa huippuosaamista uudessa kotimaassaan. Siten lähtömaassaan yläluokkaan tai ylempään keskiluokkaan kuuluvakin voi pudota uudessa kohdemaassaan alaluokkaan, ellei suorastaan pitkäaikaistyöttömäksi.
Esteitä oman osaamisensa hyödyntämiseen uudessa kotimaassa on useita.
Ensinnäkin, maahanmuuttaja harvoin hallitsee uuden kotimaansa virallista tai valtakieltä. Ani harva afrikkalainen tai aasialainen osaa esimerkiksi suomea tänne saapuessaan. Aikuinen ihminen ei ehkä koskaan saavuta riittävän monipuolista kielitaitoa voidakseen toimia koulutustaan vastaavassa työssä. Myös HS kirjoitti kieliongelmasta 3. 10.
Toiseksi, maahanmuuttajan huippukoulutuksellakaan ei ehkä ole käyttöä uudessa kotimaassa. Lähtömaassaan huippujuristi saattaa huomata, ettei hän voi juurikaan hyödyntää ammattitaitoaan uuden kotimaansa tyystin toisenlaisessa oikeusjärjestelmässä.
Kolmantena esteenä voi olla se, ettei maahanmuuttaja osaa tai onnistu hyödyntämään uudessa kotimaassaan olemassa olevia mahdollisuuksia puuttuvan verkoston tai erilaisen työkulttuurin takia. Maahanmuuttajan, erityisesti kielitaidottoman, on vaikeaa selvitä vieraasta byrokratiasta.
Neljänneksi, valtaväestön asenne voi myös estää maahanmuuttajaa saamasta koulutustaan vastaavaa työtä. Paitsi työnantajan myös asiakkaiden ja sidosryhmien ennakkoluulot voivat estää palkkaamasta maahanmuuttajia.
Lisäksi esteenä voi olla maahanmuuttajan passivoituminen, kun hän on jonkin edellä mainitun syyn vuoksi joutunut pitkäaikaistyöttömäksi tai tehnyt muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä, jolloin hänen ammattitaitonsa on ehtinyt rapistua.
Maahanmuuttajien kohdalla puhutaan joskus aivovuodosta köyhistä kehitysmaista rikkaisiin teollistuneisiin maihin, kun kehitysmaiden hyvin kouluttamat ihmiset muuttavat esimerkiksi paremman palkan perässä rikkaisiin maihin.
Todellisuudessa voidaan joissakin tapauksissa puhua myös koko maailman aivovuodosta, kun korkeasti koulutetut jättävät lähtömaansa ja mahdollisuuden tehdä siellä huippuosaamistaan vastaavaa työtä ja päätyvät uuteen maahan, jossa tekevät töitä, joka ei vastaa heidän osaamistaan.
Vastikään maahan muuttaneiden kouluikäiset lapset puolestaan saattavat joutua valitsemaan yliopistoon johtavan lukion sijasta ammattikoulutuksen, ei ominaisuuksiensa vaan ainoastaan senhetkisen puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Myöhemmin saavutettu hyvä kielitaitokaan ei enää juuri auta korjaamaan valintaa, koska mahdollisuus päästä esimerkiksi ammattikoulun kautta yliopistoon on olematon.
Toisaalta maahanmuuttajien lapset eivät ehkä tunne vetoa korkeakoulutukseen, koska näkevät, etteivät heidän vanhempansa ole huippuosaamisestaan huolimatta saaneet ansaitsemaansa hyötyä. Siksi heistäkin voi tuntua turhalta yrittää.
Kun maahanmuuttajia nähdään lähinnä ainoastaan hanttihommissa, valtaväestö voi uskoa, että he kelpaavat vain sellaisiin töihin. Maahanmuuttajat puolestaan voivat uskoa, että heidän huippuosaamisestaan huolimatta valtaväestö ei tarjoa heille muuta työtä. Nämä molempien ennakkoluulot voivat vauhdittaa uuden, etnisen alaluokan syntymistä länsimaihin.
Vaarana on, että perinteisiä, kansallismielisyydestä johtuvia ennakkoluuloja ja vastakkainasetteluja voi kärjistää myös edellä kuvatulla tavalla syntyvä taloudellinen eriarvoisuus.
kuntavaaliehdokas (vihr)
oikeustieteen maisteri
Helsinki
_______________
Lähde: Helsingin Sanomat, 8.10.2008, Mielipidesivut.
Johtuisikohan tämä siitä että se *lähtömaassaan hankkimaansa huippuosaamista* on sitä huippuosaamista vain siellä lähtömaassa ja muualla sille ei ole juurikaan aitoa kysyntää. Vähän vaikealta kyllä tuntuu uskoa että esim. pörssiyhtiöt hyljeksisivät huippuosaavaa ja täten myös huipputulosta osakkeenomistajille tuottavaa väkeä. Täällä asia voidaan tietenkin selittää rasisssimilla mutta minkä vuoksi äärettömän rikkaat öljyntuottajamaat kuten vaikka Dubai tai Saudiarabia tuo niitä osaajia runsaasti esimerkiksi Japanista vaikka vieressä on oikeita osaamistihentymiä..? Onkohan kyseessä rasismi vai uskonnollinen syrjintä?
Minnesotassa somalien työttömyysprosentti on 3, suomessa 75.
Tässä Minnesotan Somaleita vierailemassa Norjassa. Kiiinnittäkää erityisesti huomio ryhmän ulkoasuun:
http://www.aftenposten.no/nyhe…693035.ece
Ilmeisesti Minnesotalaiset tietävät jotain kotouttamisesta tai
sitten Suomeen ja Norjaan on valikoitunut ihan eri heimo kuin Minnesotaan.
Eikö kaikkeen tähän ole yksinkertainen ratkaisu? Huippuosaajat voivat aina pysyä kotimaassaan ja alkaa rakentaa sen hyvinvointia pitkäjänteisesti. Ongelma taitaa olla juuri huippuosaajien haave kullavuolennasta lännessä.
Myöskään toisenlainen oikeusjärjestelmämme tai vaikkapa korkeampi vaatimustaso lääketietessä eivät ole suomalaisia ”ongelmia,” vaan saavutuksia, joiden eteen on tehty paljon työtä. Puutteellinen suomenkielentaito ei myöskään ole Suomen ongelma, vaan kielitaidottoman itsensä ongelma…
”Minnesotassa somalien työttömyysprosentti on 3, suomessa 75.”
kanadassa maahanmuuttajat pisteytetään, suomeen tulevilla maahanmuuttajilla ei ole mitään valintaperusteita.
Mitäpä tarjoaa arvon ehdokas ratkaisuksi noihin esteisiin? Ottaen huomioon, että maahanmuuttajia ei nähdä pelkästään hanttihommissa, kyllä heitä on opiskelijoinakin ja ihan päällystöä myöten. Eräille hyvin tunnetuille, mutta harvoin mainituille maahanmuuttajaryhmille on erityisen haasteellista kaikki mahdollinen, mutta he ovat juuri näitä ”piilorasismin” uhreja. Piilorasismista aletaan puhua siinä vaiheessa, kun eräisiin maahanmuuttajaryhmiin kuuluville on tuotu eteen kaikki mahdollinen valmiiksi ja pitäisi itse olla aktiivinen. Viimeisen epäonnistuessa ei mietitä olisiko kyseessä jokin maahanmuuttajaan itseensä liittyvä tekijä, jolle pitäisi tehdä jotain, vaan ryhdytään tötteröhatut päässä pohtimaan ”rasistisia” piirteitä, jotka ovat ”piilorakenteissa”. Olisi mielenkiintoista myös tietää mitä ehdotat ratkaisuksi romanien syrjäytymiseen (25% jää vaille peruskoulun päättötodistusta), rikollisuuteen rakentuvaan elämäntapaan ja vallitsevaan työttömyyteen. Eräillä hyvin tiedetyillä ja harvoin mainituilla ryhmillä näyttää olevan integraation tulevaisuus samoilla linjoilla, kun kumarrellaan kunniakäsityksiä, myönnytään erityisvaatimuksiin mukisematta ja annetaan heidän ”säilyttää oma kulttuurinsa”. Tällaiset ryhmät tulisi ajaa tilanteeen, jossa heidän tulisi toden teolla pohtia mitkä piirteet kulttuurista ovat nyt uudessa tilanteessa säilyttämisen arvoisia. Kaikki kulttuurit eivät ole tasa-arvoisia, eivätkä johda valtavirtaistuessaan yhtä hienoihin lopputuloksiin.
huippuosaajia?
aivan varmasti työnantajat palkkaisivat nimenomaan huippuosaajat oman alan töihinsä, jos tämä todellinen osaaminen vastaisi työnantajan käsitystä huippuosaamisesta.
Suomeen tulleista pakolaisista ja muista ei-länsimaisista maahanmuuttajista hyvin pieni vähemmistö on huippuosaajia. He päätyvät aivan automaattisesti työttömiksi tai hanttihommiin.
Blogi on valitettavan totta myös suomalaisen huippuosaajan kohdalla. Suomalainen, joka huippuyliopistosta koulutuksen saaneena palaa kotomaahan, huomaa aika pian, että hänen osaamisensa koetaan lähinnä kiusalliseksi veneen keikuttamiseksi. Joten hän päätyy usein tekemään töitä, joissa läheskään kaikkea opittua ei voi hyödyntää ja osasta opitusta on parasta olla hiljaa. Jotta yhteiskunta voisi hyödyntää osaamista, sen tulee olla sosiaalisilta normeiltaan ja taloudellisilta instituutioiltaan kehittyneempi kuin mitä Suomi tällä hetkellä on.
Yhdysvalloissa pakolaisina maahanmuuttavat saavat vain lyhyen ajan tukea, joten heidän on pakko sopeutua ja löytää työpaikka selvitäkseen. Yhdysvallat on aina soveltanut periaatetta:Maassa maan tavalla tai maasta pois. Kuitenkin kaikille tasapuolisesti annetaan mahdollisuus sopeutua valitseviin tapoihin ja kieleen, joten on itsestä kiinni miten kotoutuminen tapahtuu. Kuten Bittinikkarin linkittämästä kuvasta Minnesotasta Norjaan vierailulle tulleista somalialaisista voi päätellä esim. heidän pukeutumisensa ei erota heitä valtaväestöstä. Valitettavasti Suomessa näyttäisi olevan niin, että osa maahanmuuttajista tekee kaikkensa, ettei sopeutuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.
Huseinilla on asiaa ja mediatietoutta: milloin Hesarissa, Iltalehdessä, MTV3:n uutisissa, Ylioppilaslehdessä, Vihreässä Langassa…
Tästä miehestä vielä kuullaan.
Kyllä epäilen että kieli on huomattavin este maahanmuuttajien huonoon integroitumiseen. Suomen kieltäkin saattuu olemaan kohtuullisen hankala opetella puhumaan ilman aksenttia tai virheitä, mutta jotkut aivan muualta kotoisin olevat (vaihto-oppilaat) taas ovat oppineet puolessa vuodessa puhumaan niin moitteetonta kieltä ettei edes suomalainen huomaa eroa - mikä on aika mielenkiintoista!
Olen samaa mieltä ihmettelijän kanssa. Vaikka en ikimaailmassa Vihreitä äänestäkään, minusta on erittäin myönteistä, että täällä on osaava maahanmuuttaja, joka eroaa positiivisesti niin toistensa kopioita olevista alkuperäisistä suomalaisista kuin lähes kielitaidottomista maahanmuuttajaehdokkaista, joita on lähes kaikissa muissa puolueissa ja myös Vihreissä ehdolla.
Ihan hyvä kirjoitus, jota lukiessa tulee Taas kerran mieleen, että onko siinä maahanmuutossa mitään järkeä, kun kukaan ei tunnu hyötyvän.
On muuten erittäin todennäköistä, että ihan erilaisessa kulttuurissa saatu koulutus ei toimi toisessa maassa. Tulee myös mieleen, että onkohan liikaa koulutettua väkeä. Mutta myös pätevistä työntekijöistä on aina pula. Hyvää työntekijää on valitettavan vaikea löytää.
Ihmettelen suuresti miten nämä ”huippuosaajat”, olivatpa sitten maahanmuuttajia tai kotimaisia, tekevät hanttihommia.
Käyttäisivät sitä huippuosaamistaan ja laittaisivat yrityksen pystyyn, ja huippuosaamisellaan sitten kepittäisivät kilpailussa tyhmät työnantajat, jotka eivät edes tajua työllistää näitä huippuosaajia.
Itsekin kommentoin aikoinani maahanmuuttajien työllisyysasioita:
http://teemulahtinen.blogit.uu…-kaikille/
”Myöhemmin saavutettu hyvä kielitaitokaan ei enää juuri auta korjaamaan valintaa, koska mahdollisuus päästä esimerkiksi ammattikoulun kautta yliopistoon on olematon.”
Jep, mutta Ammattikorkeakouluun ja sitä kautta yliopistoon tai suorittamaan työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa on mahdollista jatkaa ja luulisi noinkin käytännönläheisen koulutuksen houkuttavan etenkin niitä huippuosaajia. Kielellinen tarkkuus ei ole merkittävällä painolla loppuarvioinnissa, koska monilla suomalaisilla on myös ongelmia oikeinkirjoituksen, välimerkkien käytön ja yhdyssanojen kanssa. Jos ymmärtää sen verran että tietää suunnilleen mistä puhutaan, on jo ihan riittävän vahvoilla. Monet koulutusohjelmat myös tarjoavat yhteyksiä paikallisiin yrityshautomoihin, joillakin on jopa käynnissä omiakin. Että kyllä osaajalle paikkoja löytyy, eikä suomen kieltä ole pakko osata kuin tyydyttävällä tasolla. Luulisi senkin taidon karttuvan jos on jatkuvasti tekemisissä suomalaisten kanssa. Itse tunnen moniakin maahanmuuttajia, osa vanhempana tänne muuttaneita, osa toisen polven siirtolaisia. Toisen polven siirtolaisista kaikki puhuvat sujuvaa suomea, vanhemmiten muuttaneista muutama ei puhu, mutta ymmärtää jonkin verran suomea, mutta puhuvat sujuvaa englantia. Miksi meidän pitäisi rakentaa suosimisjärjestelmiä henkilöille jotka haluavat puhua kieltä, jota koko muulla mantereella ei käytetä kauppa- tai muunakaan kielenä?
Varsinkin kun AMK-puolella on käytössä suosimisjärjestelmä, joka englanninkieliseen ohjelmaan antaa ylimääräiset kymmenen pistettä opinnäytetyöstä suomalaishakijaan nähden joka ainoalla arvosanalla. Tämä on sikäli outoa, että kansainvälistymisen edetessä suomalaisia syrjitään maailman yleisimpänä kauppakielenä käytetyn ohjelman valintakokeissa (tietääkseni englanti on käytetyin kieli kaupankäynnissä valtioiden välillä, noin maailman mitassa).
Pisti vaan ihmetyttämään…
”koska mahdollisuus päästä esimerkiksi ammattikoulun kautta yliopistoon on olematon.”
Jospa bloginpitäjä ottaisi asiasta selvää ennen kuin alkaa nolata itseään julkisissa mediumeissa. Suomessa ammattikoulun käynyttä ei mitenkään estetä ottamasta osaa yliopiston pääsykokeisiin. Vähintään kolmevuotinen ammattitutkinto antaa tähän mahdollisuuden.
Ks. http://www.helsinki.fi/opiskel…rkeaasteen
Ja ammattikoulun käyneillä on ammatti. He EIVÄT TEE hanttihommia vaan ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Hanttihommia ovat entiset ns. sekatyömiesten hommat joita ei Suomessa ole oikein ollut sitten 1990-luvun.
Ulkomaalaisten koulutuksessa ei sinänsä ole vikaa. Se voi olla aivan pätevää, mutta en nyt ihan heti ottaisi esimerkiksi intialaista rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan esim. ydinvoimalaa ellei kyseiselle lämpimän ilmaston koulutuksen saaneelle tehdään selväksi lämpölaajenemisen vaikutus rakennuksiin ja sitä myöten laskelmiin.
Tosiasioita tuli pitkä lista. Mahdolliselta tulevalta poliitikolta odottaisin kuitenkin myös ratkaisuehdotusta näiden epäkohtien poistamiseksi.
Omasta mielestäni näitä osaajia tulisi kannustaa jäämään kotimaahansa kehittämään paikallisia elinoloja, demokratiaa, oikeusjärjestelmää, lääketiedettä yms. Näin heistä olisi hyötyä yhteiskunnalle ja he varmasti itsekin kokisivat tekemisensä mielekkääksi. En halua puhua huippuosaajista, koska esimerkiksi Afrikassa on hieman erilaiset osaamisnormit ja -kriteerit kuin Suomessa. Tämä kannustus voisi yksinkertaisimmillaan olla rajojen sulkeminen ilman jo olemassa olevaa työpaikkaa Suomessa.
Karille ja muillekin:
Olen aiemmin esittänyt lisää suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Tässä vielä sama teksti:
Moni korkeasti koulutettu ulkomaalainen on Suomessa työttömänä, koska ei osaa suomea. Asiakkaana voi vielä jotenkin pärjätä esim. englannilla, mutta voidakseen itse palvella asiakkaita, on käytännössä pakko oppia suomea.
Suomalaisten on syytä lopettaa ”Suomi on vaikea kieli” -höpötyksen. Suomi ei ole sen vaikeampi kieli kuin mikään muukaan, sanon itse lähemmäs kymmentä kieltä opiskelleena ja suomea vieraana kielenä puhuvana.
Sen sijaan maahanmuuttajille ei ole tarjolla riittävästi suomen kielen kursseja.
Kuten Helsingin Sanomat on uutisoinut, korkeakoulutetuille maahanmuuttajille ei ole Suomessa tarjolla kyllin korkeatasoista suomen opetusta. Se on todettu suurimmaksi työllistymisen ja jatko-opintojen esteeksi Lahdessa päättyvässä EU-hankkeessa.
Yksi syy maahanmuuttajien korkeaan työttömyysprosenttiin on juuri kielitaidon puute ja jääminen hajanaisen kielikoulutuksen ulkopuolelle.
Helsingin Sanomien haastattelema koulutussuunnittelija Outi Karjalaisen mukaan lääkärit, opettajat ja muut asiantuntijat tarvitsevat vähintään viiden vuoden suomen opinnot sekä erikoissanastoa. Se taso jää kauas työvoimahallinnon rahoittamilla kursseilla, joita ulkomaalaisille useimmiten järjestetään.
Samoin HS:n haastattelema opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta myöntää, ettei suomen kieltä opeteta kylliksi vaativimmilla tasoilla. Hänen mielestään tarve tunnetaan ja hoidetaan parhaiten paikallistasolla. Se edellyttää kouluttajien yhteistyötä.
Eihän suomi ole mikään vaikea kieli. Lapsetkin sitä osaavat. Suomi on säännönmukaisuudessaan peräti yksinkertainen oppia. Ainoat vaikeat asiat tuntuvat olevan astevaihtelu ja pitkät vokaalit ja diftongit.
Jotkut eivät opi niitä koskaan ja jotkut heti. Yksilöllistähän tuo kielen oppiminen on.
Miksi muuten haluat loukata suomalaisia ja väittää heidän höpöttävän suomen kielen vaikeudesta? Jos joku on sitä mieltä, niin se on hänen mielipiteensä eikä siitä ole syytä mollata höpötykseksi.
Kannattaisi noin ”kielinerona” sinunkin opetella tyylioppia ja oikeinkirjoitusta. Tai ainakin lukea teksti läpi ennen lähettämistä.
Lisää kieliopetusta kuulostaa hyvältä. Harmi vaan, että esim. tarhoihin ja kouluihin palkataan omakielisiä avustajia, mikä taas jarruttaa tätä prosessia. Hieman samoin kuin romaniavustajien palkkaaminen romaneja varten. Siinä menee kauniit integraatiopuheet kankkulan kaivoon.
Eihän suomalaisetkaan ole itse osaamistaan vastaavissa töissä. Sosiaalidemokraattinen mentaliteetti, jonka mukaan kaikki ovat ihan samanlaisia aiheuttaa sitä, että ei ymmärretä, että eri ihmiset sopivat erilaisiin ammatteihin.
Alempiarvoisena pidetyistä ammateista ei makseta tarpeeksi palkkaa tai työehdot ja työtaakka ja -kuormitus voivat olla epäinhimillisiä, jolloin ihmiset eivät halua hakeutua esimerkiksi sairaanhoitajiksi tai siivojiksi. Tähän ratkaisu voisi olla esimerkiksi, että työpaikkoja ruvettaisiin arvostamaan enemmän sekä ihmisiä, jotka näitä töitä tekevät. Ja näkemään monien ammattien välttämättömyys yhteiskunnalle.
Se on suoranaista riistoa, että muista maista kuljetaan korkeasti koulutettua väestöä tekemään niitä töitä, joihin ei perinteisiin sivistysvaltion normeihin tottuneena riitä suomalaisella itsekidutusvaistoa. Se naamioidaan kauniisti maahanmuuttopolitiikaksi tai sanotaan, että tarvitsemme maahanmuuttajia, samaan aikaan suuri joukko suomalaisia kituuttaa työttömyydessä.
”Helsingin Sanomien haastattelema koulutussuunnittelija Outi Karjalaisen mukaan lääkärit, opettajat ja muut asiantuntijat tarvitsevat vähintään viiden vuoden suomen opinnot sekä erikoissanastoa. Se taso jää kauas työvoimahallinnon rahoittamilla kursseilla, joita ulkomaalaisille useimmiten järjestetään.”
Sitä oudompaa että monet tuntemani asiantuntijoina työskentelevät ulkomaalaiset (jopa lukiolaiset) ovat oppineet puolessa vuodessa ymmärtämään kuulemansa ja lukemansa suomen liki täydellisesti ja puhumaan ilman häiritsevää aksenttia tehden vain muutamia sijamuotovirheitä. Oman alan suomalainen erikoissanasto on omaksuttu työn ohessa. Jos nämä Karjalaisen mainitsemat asiantuntijat tarvitsevat viiden vuoden kieliopinnot pelkästään työssään pärjäämiseen, niin mitä järkeä heitä on kouluttaa pitemmälle?
Vain pieni porukka tarvitsee oikeasti mitään yliopistotason suomen opetusta. Käytännössä pian alkeitten jälkeen kieli ja sanavarasto opitaan omalla aktiivisuudella puolisolta, kavereilta, kollegoilta, sanomalehdistä jne. Kielenopetus ja -oppiminen on sinänsä kannatettavaa, mutta ei korkeamman tason opetustarjonnan lisääminen vaikuta työllisyyteen niin paljon kuin tässä annettiin ymmärtää. Ja jos se vaikuttaa yhtään, niin silloin kansalaisuuden myöntämiseen riittävää kielitaitorajaa pitää pikemminkin nostaa kuin laskea.
Miksi ihmeessä hyvin koulutettu mamu sitten jää esimerkiksi tiskarin hommiin Suomeen, jos taustalla olisi vaikka maisema-arkkitehdin koulutus? Miksi hän luopuu vapaaehtoisesti hyvästä asemastaan ja mielenkiitoisesta työstään kotimaassaan ja jatkaa uraa vessan pesijänä Pohjolassa? Jos oman alan töitä tai vastaavia ei syystä tai toisesta heru, miksi jäädä hakkaamaan päätään seinään? Kaikki maahanmuuttajathan eivät suinkaan ole pakolaisia eli kotiinkin tai kolmanteen maahan on mahdollista lähteä. Ellei kyse ole siitä, että siivojanakin tai bussikuskina elintaso Suomessa on sittenkin parempi kuin siellä kotimaassa. Ja mahdollisuudet lapsillekin paremmat, käyttivät he niitä tai eivät.
Vielä kommentti tuohon mamunuorten ammattikouluajautumiseen: putkimiehet ja ammattimiehethän ne korkeita tuntipalkkoja nykyään kiskoo korkeakoulutettuun valkokaulusköyhälistöön verrattuna. Eli suosittelen ammattikoulutusta lämpimästi! Niillä tuloilla ei todellakaan elä ns alaluokassa ja töitäkin riittää mukavasti.
Ihan oikeita huomioita Huseinilta. Lisäksi voisi nostaa esiin jähmeän lainsäädännön ja irtisanomissuojan, joiden ansiosta yrityksille koituu kohtuuttomia haittoja uusien ihmisten palkkaamisesta ja ”kokeilemisesta”. Asiakasyrityksellä oli töissä Euroopassa yliopistokoulutettu muslimi, joka ilmoitti jonkin ajan kuluttua työsuhteen alkamisesta, että hänen uskontonsa kieltää naisten kanssa työskentelemisen. Kaikki muut kyseisen yksikön biologit olivat naisia. Firmalle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa miehen työsuhde. Firman onneksi koitui koeaika, joka ei ollut ehtinyt vielä päättyä.
Episodin jälkeen yritys tuskin palkkaa enää kovin innokkaasti ja ennakkoluulottomasti muslimeja, mikä taas heijastuu niihin, jotka eivät ota uskontoaan yhtä kirjaimellisesti. Yrityksillä pitäisikin olla oikeus pystyä hankkiutumaan vaivattomasti eroon huonoista työntekijöistä kansallisuuteen ja uskontoon katsomatta. Sen jälkeen kun jokaisen on tehtävä töitä palkkansa eteen ja elettävä ihmisiksi ja yrityksille on annettu oikeus paikata mahdolliset virheet, myös kynnys kokeilla uusia tulokkaita on paljon pienempi. Ei kukaan halua palkata ”riskiryhmää”, jos vaarana on se ettei heistä pääse koskaan eroon ilman rasittavia oikeusjuttuja ja korvauksia.
Tuota huippuosaajakommenttia en sen sijaan allekirjoita. Kyllä huippuosaaja-termiin jo sisältyy sellainen olettamus että ihminen on oikeasti pätevämpi kuin muut. Eivät yritykset niin tyhmiä ole, että huiput jätettäisiin työttömäksi. Pelkkä koulutus ei vielä takaa yhtikäs mitään, vaan kannukset luodaan arjen työelämässä.
Tuota lukiessani tuli mieleen yksi vanha ystäväni joka
on kotoisin Algeriasta. Oli siellä fysiikan professorina, ja
tuli Suomeen lomalle. Se vanha tarina, tapasi naisen joka
tuli raskaaksi. Oli kuitenkin niin hieno mies, että
palasi Suomeen ja meni naimisiin sen kanssa, jotta lapsella
olisi isä. Täällä oli pizzeriassa töissä sitten, koska juurikaan
ei löytynyt tarvetta fysiikan professorille.
Aloitus oli monella tapaa järkevä ja oikeinkin ansiokas..
Kuitenkin minulla kyllä tökkii tämä käsite ”huippuosaaja”. Jos ihmisellä on ammattitaitoa: Hän on esim. sairaanhoitaja tai juristi.. niin millä ihmeen kielikäänöksellä venkoillen se muuttuu ”huippuosaamiseksi” jos se on ulkomailla hankittu.
Kirjoituksessa oli noin kymmenen kertaa tämä koominen ja korni substantiivia tai jokin sen johdannainen.
Eli on maahanmuuttajia, joilla on ammttitaitoa ja osaamista ja on maahanmuuttajia, joilla ei ole. That’s it! Mitään ”huippuja” ei siihen tarvita.
Toki on oikeata huippuosaamista Intiasta ja Kiinasta vaikkapa.. tietotekniikan osaamista, jota on vaikea Suomesta löytää, mutta tämä on eri asia.
Mika kommentissa 26.
Kerrotko missä pizzeriassa hemmo työskentelee. Olen aina halunnut syödä professorin, varsinkin fysiikan professorin tekemää pitsaa. Se on varmaan paistettu kaikkia termodynamiikan lakeja noudattaen.
Edes Suomessa fysiikan professoreita ei ole kuin muutama, joten ilman tieteellisiä näyttöjä virkaan ei pääse. Voisiko kuitenkin olla, että kyseinen ”professori” on oikeasti opettaja (ransk. professeur) eikä mikään oikea yliopiston professori. Opettajaksi kyllä pääsee vähemmälläkin näytöllä.
No sinähän olet itse elävä todiste siitä, että kyllä maahanmuuttajakin pärjää Suomessa loistavasti, kunhan vain vähän viitsii opetella kieltä ja hankkii täällä pätevän koulutuksen. Ei mitään ongelmaa.
Ilmeisesti poistit tästä samasta aiheesta aiemmin laittamasi kirjoituksen, joka oli vähän erilainen.
Ehdin siihen jo kommentoimaan, että Astrid Thorsin suunnitelma nimenomaan on luoda Suomeen etninen alaluokka. Eli Thorsin unelma on etnisesti jakautunut Suomi, jossa eri yhteiskuntaluokat tunnistaa ihonväristä: siivooja on siivoojan värinen, bussikuski on bussikuskin värinen, pitsanpaistaja on pitsanpaistajan värinen. Itse en haluaisi elää tuollaisessa yhteiskunnassa. Siksi vastustan Astrid Thorsin lakialoitteita, jotka ovat parhaillaan käsiteltävinä.
Hei Jari!
Poistin aiemman version muutamaksi päiväksi, koska Hesari lupautui julkaisemaan jutun, joten annoin sen ensin julkaistavaksi lehdessä ja sitten blogissani. Erona on lähinnä otsikko, joka nykyisessä muodossaan on Hesarin valitsema.
Hei Hussein,
FYI: kommentoin tekstiä blogiini pitkähkösti.
http://junakohtaus.blogspot.co…html#links
——————————————-
Vihreä kunnallisvaaliehdokas Hussein Muhammed kirjoittaa siitä, miksi maahanmuuttajien osaaminen jää hyödyntämättä. Mielestäni teksti vaikuttaa järkevältä enkä näe syytä olla uskomatta siinä esitettyjä asioita. Oikeastaan ainoa vastareaktio on hysteerinen hihitys ehdokas Muhammedin tavalle käyttää jo täysin inflatoitunutta käsitettä ”huippuosaaja”, mutta tämä ei tietenkään varsinaiselle asialle tee sitä eikä tätä.
Teksti kuitenkin herättää muutaman suurehkon kysymyksen.
Jos lähdetään siitä, että ehdokas Muhammed tietää asiansa ja kuvaa todellisuutta, kuten se on, on kysyttävä seuraavaa: onko kuvattu asiantila oikeasti lainkaan korjattavissa? Lukekaa rauhassa ehdokkaan pointit läpi ja miettikää itse millaisella korjausliikkeellä esim. olisi otettavissa Suomea hyödyttävään käyttöön täysin toista oikeusjärjestelmää varten hankittu juristin pätevyys tai mitä pitäisi tehdä, että kieltä osaamaton henkilö voisi pysyvästi työllistyä vaativaan asiantuntijatyöhön.
Toinen merkittävä kysymys on ihmetys siitä, kuinka isoa osaa reaalisesti olemassaolevaa maahanmuuttoa esitetyt pointit oikeastaan käsittelevät vai onko maahanmuuton suuri massa sittenkin enemmän tai vähemmän toistaitoista.
Kolmantena on todettava, että lienemme yhteiskuntana pyörineet vallan väärän kysymyksen ympärillä taivastellessamme sitä, miksi koulutettua lääkäriä kannattaa Suomessa pitää siivoojana. Oikeampi kysymys lienee, miksi koulutetun lääkärin kannattaa tulla Suomeen siivoojaksi.
Aivan erikseen tahdon huomauttaa, että huippuosaaja todistaa huippuosaamisensa päätymällä huippuosaamista vaativaan hommaan. Kukaan, joka ei huippuosaamistyöhön pääse, ei ole huippuosaaja.
Kas, muistin nimesi väärin ja kirjoitin sen kahdella s-kirjaimella. Korjaankin omaan blogiini.
””Minnesotassa somalien työttömyysprosentti on 3, suomessa 75.”
kanadassa maahanmuuttajat pisteytetään, suomeen tulevilla maahanmuuttajilla ei ole mitään valintaperusteita”
Eipä liity mitenkään Kanadaan, sillä Minnesotahan on Yhdysvalloissa.
Ehdokas Huseinilta taas aika rimanalitus.
Suomi sitä Suomi tätä.
Tänne ei ole pakko tulla maailman toiselta puolelta ruikuttamaan oloaan suomessa.
Kumma, kun muslimit ovat niitä suurimpia ruikuttajia, mutta sitkeästi täällä pysyvät.
Niin köyhyyteen tottuneillehän tämä on maanpaallinen paratiisi.
Osa ok, mutta kyllä tuo puolustelu menee välillä ihan poskelleen. Maahanmuuttaja on yksilö muitten joukossa ja jos ei opi kieltä, ammattia tai edellinen tutkimus missä lie hankittu on usein kysymysmerkki, niin paikka pitää ansaita ei ruikuttaa.
Olen vähän pettynyt ehdokkaaseen, koska on menossa samaan suomi syyttelyyn kuin muut maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat usein.
Vai pitäisikö suomalaisen hankkia 15 kielen ammattitaito, jotta maahanmuuttjat työllistyisivät paremmin.
Maassa maan tavalla tai ulos.
”Valtava määrä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneista ulkomaalaisista tekee huonosti palkattua työtä, joka ei vastaa heidän koulutustaan ja joka ei kelpaa alueen valtaväestölle.”
Kysehän on siitä, että maahanmuuttajien tutkinnot eivät ensinnäkään vastaa sitä tasoa mitä Suomessa vaalitaan. Ja toisekseen maahanmuuttajien tutkintojen aitoutta tai oppilaitoksen laatua ei voida millään tavalla tarkistaa.
Kyse ei ole siitä, etteikö maahanmuuttajien tutkinnot kelpaisi ”alueen valtaväestölle”. Mistähän sinä muuten edes sait päähäsi kirjoittaa moista potaskaa, omasta päästäsi?
”Ulkomaalaiset eivät yleensä onnistu hyödyntämään lähtömaassaan hankkimaansa huippuosaamista uudessa kotimaassaan.”
Ulkomaalaisten ”huippuosaaminen” saattaa olla heidän lähtömaassaan oikeaa huippuosaamista, mutta sitä se ei usein ole Suomessa ja muualla EU-alueella.
Ja montakohan Suomessa asuvaa huippuosaajaa pystyt nimeämään? Olisiko kenties mahdollista, että heitä on niin vähän, ettei heitä kannata edes mainita?
”Neljänneksi, valtaväestön asenne voi myös estää maahanmuuttajaa saamasta koulutustaan vastaavaa työtä. Paitsi työnantajan myös asiakkaiden ja sidosryhmien ennakkoluulot voivat estää palkkaamasta maahanmuuttajia.”
Tulihan se sieltä. En tiedä kuinka paljon näyttöä herralla on työnantajien ennakkoluuloista tai valtaväestön asenteista. On minusta häkellyttävää kuulla, että rasismia vastustaja ehdokas voi näin räikeällä tavalla pyrkiä yleistämään koko valtaväestöä.
Mutta suomalaisiahan saa yleistää aina, koska kukaan ei siitä ikinä älähdä. Annas olla kun menet sanomaan jotain maahanmuuttajien mielipiteistä yleistäen.
”Lisäksi esteenä voi olla maahanmuuttajan passivoituminen”
Vai olisko kenties maahanmuuttajan passiivinen suhtautuminen työntekoon se suurin syy työttömyyteen?
”jolloin hänen ammattitaitonsa on ehtinyt rapistua.”
Kuinka monella maahanmuuttajalla edes on ammattitaitoa?
”koska mahdollisuus päästä esimerkiksi ammattikoulun kautta yliopistoon on olematon.”
Eikä ole.
”Toisaalta maahanmuuttajien lapset eivät ehkä tunne vetoa korkeakoulutukseen, koska näkevät, etteivät heidän vanhempansa ole huippuosaamisestaan huolimatta saaneet ansaitsemaansa hyötyä.”
Eli siis myös maahanmuuttajien lapsien velttous koulussa johtuu työnantajien ennakkoluuloista ja valtaväestön asenteista.
On herralla keinot.
”Kun maahanmuuttajia nähdään lähinnä ainoastaan hanttihommissa, valtaväestö voi uskoa, että he kelpaavat vain sellaisiin töihin.”
Luuletko tosiaan, että suomalaiset ajattelevat noin? Vai pyritkö vierittämään keinotekoisilla väitteillä maahanmuuttajien työttömyyden valtaväestön harteille?
”Nämä molempien ennakkoluulot voivat vauhdittaa uuden, etnisen alaluokan syntymistä länsimaihin.”
Maahanmuuttajien omatoiminen segregoituminen on se suurin syy etnisen alaluokan syntymiseen.
”Vaarana on, että perinteisiä, kansallismielisyydestä johtuvia ennakkoluuloja ”
Kansallismielisyys ja ennakkoluulot eivät ole missään tekemisissä toistensa kanssa.
”Ulkomaalaiset eivät yleensä onnistu hyödyntämään lähtömaassaan hankkimaansa huippuosaamista uudessa kotimaassaan.”
Meillä on totuttu arvostamaan hieman erilaista osaamista.
Onko ehdokas Hussein saanut työpaikkansa omilla avuillaan vai ns. positiivisella syrjinnällä?
Lakimieheksi tekstisi ja mielipiteesi ovat kovin puolueellisia.
Minusta maahanmuuttajan suurin ongelma on hän itse. Jos hommat ei kiinnosta niin kiintiöillä, et sitä paranna. Luot vain laiskempaa työmoraalia ehdoituksillasi.
Ja miksi maahanmuuttajat menestyvät nuonosti kouluissa on heistä itsestään kiinni.
Moni suomalainen on aloittanut työuransa siivoamalla.
Maahanmuuttjilla on asennevamma.
”kanadassa maahanmuuttajat pisteytetään, suomeen tulevilla maahanmuuttajilla ei ole mitään valintaperusteita.”
Olet tässä asiassa väärässä. Suomeen otetaan niitä maahanmuuttajia, jotka eivät muille kelpaa.
Helsingin Sanomat on julkaissut lyhyen ajana sisällä kaksi kirjoitukseeni liittyvää mielipidettä. Laitan ne tähän keskustelun jatkamiseksi:
_______________________________________
1.
”Maahanmuuttajia työllistetään projektein
Husein Muhammedin kirjoitus maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämättömyydestä (HS 8. 10.) kiinnitti huomiota tärkeään asiaan.
Kansainvälistymisestä puhuminen tarkoittaa suomalaisille usein sitä, että yritys lähettää suomalaisen työskentelemään ulkomaille. Harva tajuaa, että kansainvälistyminen voi tapahtua yhtä hyvin myös täällä rekrytoimalla ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja totuttautumalla monikulttuurisuuteen omassa työympäristössä.
Muhammedin kirjoituksessaan mainitsemat työllistymisen esteet ovat todellisia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla on käynnistynyt kolme hanketta edesauttamaan maahanmuuttajien työllistymistä.
Suomen lasten ja nuorten säätiön hallinnoima, Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama OK! – osa kokonaisuutta – suvaitseva yhteiskunta -hanke paneutuu nuorten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen yksityiselle sektorille.
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Itäisen sosiaaliaseman ESR-projekti Työtä, tietoa ja työvoimaa tarjoaa työvalmennusta itähelsinkiläisille maahanmuuttajataustaisille työttömille ja tukea työllistämiseen työnantajille.
TKK Dipolin hallinnoiman ja myös ESR -rahoitteisen Increasing Multicultural Coworking -projektin kohteet ovat akateemisen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat sekä heitä työllistävät pk-yritykset ja kunnat.
Kaikki hankkeet tarjoavat palveluita, koulutusta ja tukimahdollisuuksia sekä maahanmuuttajille että työnantajille. Monimuotoinen työyhteisö vaatii kaikilta osapuolilta oppimista.
Kulttuurikonfliktit voidaan välttää, kun tunnemme toistemme taustat ja käyttäytymismallit. Kohteliaisuus ja kunnioitus koskevat kaikkia työympäristön jäseniä.
Kansainvälistyminen on jo nyt osa arkipäiväämme. Ottamalla maahanmuuttajat tasa-arvoisiksi työyhteisön jäseniksi rikastutamme elämäämme ja luomme uusia toimintamahdollisuuksia.
MINNA TUUNAINEN, projektipäällikkö, Suomen lasten ja nuorten säätiö
ILARI RANTALA, projektipäällikkö, TKK Dipoli
ULLA KORHONEN, projektikoordinaattori, Helsingin Itäinen sosiaaliasema”
___________________________________
2.
ABDOULMAJID HAKKI, HS, 10.10.08:
”Kiintiöt auttaisivat maahanmuuttajia työllistymään
Negatiiviset asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat yksi korkeimmista kynnyksistä maahanmuuttajien työllistämisen tiellä. Vaikka yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajia, kynnys rikkoa tätä lakia on hyvin matala sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Lähes kolme prosenttia Suomen väestöstä on syntynyt maan rajojen ulkopuolella. Suuri osa näistä maahanmuuttajista on työttöminä. Erityisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työnsaanti on raskaan kiven alla.
Maahanmuuttajien syrjintää voidaan hyvin verrata naisten syrjintään niissä maissa, jossa naisella ei ole käytännössä oikeuksia.
Suomessa puhutaan yritysten johdon naiskiintiöstä. Kaikissa Suomen poliittisissa puolueissa sukupuolikiintiöt ovat käytössä. Samoin monien julkisten virkojen täyttämisessä kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen.
Sukupuolikiintiöiden tarkoituksena on edistää tasa-arvoa naisten ja miesten välillä ja torjua syrjintää sukupuolen perusteella. Tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamiseksi ihmisten asenteiden muutos on hyvin hidasta. Se kestää ehkä läpi muutaman sukupolven elämän.
Tämä osaltaan synnyttää ristiriitoja ja ruokkii vähemmistöjen ja syrjittyjen radikalisoitumista. Siinä tilanteessa koko yhteiskunnan turvallisuus on uhattuna.
Kolme prosenttia väestöstä on suuri inhimillinen ja taloudellinen potentiaali. Siinä löytyy eri alojen osaamista ja kykyjä, joiden hyödyntäminen palvelee suomalaisen hyvinvoinnin kehittämistä. Samalla se motivoi maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen kotimaahansa ja olemaan vastuullisia yhteiskunnan jäseniä.
Nykyisten asenteiden vallitessa näyttää olevan hyvin vaikea nostaa maahanmuuttajataustaiset ihmiset tasavertaisen kansalaisen asemaan, jossa maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestön edustajilla.
Minimikiintiön soveltaminen maahanmuuttajille julkisella sektorilla edistäisi maahanmuuttajien työllistämistä myös laajemmin. Tämä palvelee yhdenvertaisuuden toteuttamista yli asennerajojen.
Samalla se velvoittaa työnantajaa antamaan mahdollisuuden maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille ja näin ollen käyttää hyväkseen tarjolla olevaa osaamispääomaa. Kiintiö velvoittaa työhakijoiden tasapuoliseen kohteluun ja edistää yhteiskunnan sivuraiteille jääneiden pääsyä mukaan aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnan kehittämiseen.
Suomella ei ole varaa maksaa maahanmuuttajien koulutusta, jos muuttajat eivät valmistuttuaan voi saada koulutustaan vastaava työtä.
Yhteiskunnalla ei myöskään ole varaa jatkuvasti maksaa työttömien koulutettujen maahanmuuttajataustaisten ihmisten elantoa samalla, kun jatkuvasti mainostamme tarvitsevamme ulkomaalaista työvoimaa.
ABDOULMAJID HAKKI, diplomi-insinööri, Lappeenranta”
Minäkin kirjoitin maahanmuuttajien työllistymisestä:
http://kermen.blogit.uusisuomi…lkapaille/
Entä miten Husein itse suhtaudut ajatukseen kiintiöistä maahanmuuttajien työllistämiseksi?
Googlaamalla ”abdoulmajid hakki” löytyy tuo ilmeisen saman kaverin diplomityö. Se ei vakuuta. Samantasoisia koosteita tehtiin jo 1990-luvulla kauppaopistojen atk-linjoilla. Voisiko olla, että työnhakijan kyvyt vain eivät vastaa sitä mitä haetaan?
Ihan yksinkertainen kysymys.
Minulla on ollut ilo työskennellä organisaatiossa kymmenien kansallisuuksien kanssa useassa maassa. Huippuosaaja on saanut aina töitä ja menestynyt kykyjensä mukaan. Kykyjä ovat kielitaito, ammattitaito, sosiaaliset suhdetaidot yms.
Huippuosaaja työllistyy aina. Se on markkinatalouden yksinkertainen laki.
Mistä ihmeestä tämä kiintiöhöpötys ja työnantajien asenne ja rasismi -idiotismi oikein tulee?
Elättekö Te Suomeen päätyneet ’huippuosaajat’ jossain ihmeellisessä rinnakkaistodellisuudessa?
Jos kaksikielisen Suomen kotimaiset kielet olisivat suomen ja ruotsin sijaan suomi ja englanti, niin voisiko tästä olla mielestäsi apua näiden huippuosaajien työllistymisessä? Tämä ei edes vaatisi mitään suuria toimenpiteitä, sillä englantia täällä jo osataan. Ja vähän kaikkialla maailmassa.
Niin, jos en itse osaa vaikka Japania, Kiinaa tai Saksaa en ole menossa sinne ja vaadi samaa lähtötasoa ja koulutustani vastaavaa työtä, koska minulta puuttuu olennaisin osa työn teon edellytyksistä KOMMUNIKOINTITAITO!
Voi pyhä yksinkertaisuus: ”Aikuinen ihminen ei ehkä koskaan saavuta riittävän monipuolista kielitaitoa voidakseen toimia koulutustaan vastaavassa työssä.” Tällöin aikuinen ihminen on vain yksinkertaisesti tyhmä tai haluton. Kyllä oppii jos on paljon mainittu ”korkea koulutustaso”.
Lisää typeryyttä pukkaa: ”Siten lähtömaassaan yläluokkaan tai ylempään keskiluokkaan kuuluvakin voi pudota uudessa kohdemaassaan alaluokkaan, ellei suorastaan pitkäaikaistyöttömäksi.” Kukahelvetti käskee lähtemään kotimaastaan jos kuuluu ylempään keskiluokkaan. Pysyköön siellä jos on niin hyvin asiat että työllistyy ”paikallisella korkealla koulutuksella”. Epäilen vahvasti kirjoittajan lahjoja. Onko juristin paperit teetetty kotikylän Abdullahilla?!?
Pitäisikö täällä palkata ”internet-printti-tohtoreita” korkeisiin virkoihin, kun nigerialainen tohtori-prinsseys on diplomia myöden tosi? Eiköhän kaikessa mennä sen kompetenssin mukaan.