Eurooppa äänestäisi Barack Obamaa presidentiksi - Yhdysvalloille. Miten eurooppalaiset - ja suomalaiset - suhtautuvat omien etnisten vähemmistöjensä poliitikkoihin.
Eurooppa äänestäisi Barack Obamaa presidentiksi - Yhdysvalloille. Miten eurooppalaiset - ja suomalaiset - suhtautuvat omien etnisten vähemmistöjensä poliitikkoihin.Seuraavassa Ilta-Sanomien minun kanssani tekemä haastattelu.
________________________________________________________
MÄNTYNIEMEN MUSTA HERRA
Toimittaja: Jani Parkkari
Kenialaisen isän pojasta Barack Obamasta saattaa tulla yhdysvaltojen ensimmäinen musta presidentti.
Olisiko tämä joskus mahdollista myös Suomessa?
Miten maamme pitäisi muuttua, että Mäntyniemen herra voisi olla etniseen vähemmistöön kuuluva suomalainen? Ja missä ihmeessä tämä härmän Obama mahtaa parhaillaan uinua?
Politiikan tutkijan mukaan rodultaan valtaväestöstä poikkeava henkilö nousee Suomen presidentiksi todennäköisemmin tilanteessa, jossa maahanmuuttajia on jo politiikan kaikilla muilla tasoilla.
Maahanmuuttajia täytyisi näkyä ensin valtakunnanpolitiikassa niin kansanedustaja- kuin ministeritehtävissä. Toki myös lainsäädännön pitäisi muuttua. Nythän vain syntyperäinen suomen kansalainen voidaan valita presidentiksi, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkijalta on turha tivata vuosikymmentä, mutta hän myöntää uskovansa, että ainakaan lähitulevaisuudessa maahanmuuttajataustainen henkilö ei nouse presidentiksi.
Saukkonen perustelee näkemystään Euroopan tilanteella.
Länsi-Euroopassa maahanmuutto alkoi todenteolle jo 1950-luvulla ja vasta nyt politiikan piikkipaikoilla on alkanut näkyä etnistä taustaa omaavia henkilöitä.
Britanniassa ja Hollannissa paikallista Obamaa voi jo etsiä maan parlamentista, mutta Koti-Suomessa Arkadiamäki on väärä osoite.
Onnea vaan yritykselle. Ei täällä ainakaan minun aikanani ole ollut yhtään maahanmuuttajaa kansanedustajana, vahtimestari Reijo Tuomola tuumaa eduskunnan pääovella.
Hänen ohitseen kävelevät kansanedustajat ovat 2000-luvulla samanlaisia kuin Tuomolan aloittaessa työnsä 1970-luvulla: Valkoisia ja luterilaisia.
Edes Suomen alkuperäiset etniset vähemmistöt, saamelaiset ja romanit, eivät ole koskaan päässeet Arkadianmäelle asti.
Kunnallispolitiikassa tilanne on toinen. Suomesta löytyy lähes 100 maahanmuuttajataustaista valtuutettua, ja lisää on tulossa lokakuun kuntavaaleissa.
Erityisesti vihreät on kunnostautunut maahanmuuttajien poliittisena kotina. Löytyisiköhän heidän listoiltaan tulevaisuuden Obamaa?
Syön hatullisen, jos Suomessa nähdään musta presidentti minun elinaikanani, vihreiden kuntavaaliehdokas Husein Muhammed heittää.
Jos tulevaisuuden maahanmuuttajajohtajaa pitäisi veikata, suorapuheinen Muhammed ei itse asiassa olisi huono veto. Ainakin lähtökohdat ovat kunnossa:
Irakista 90-luvulla Suomeen tullut Muhammed puhuu sujuvasti viittä eri kieltä ja taskusta löytyy suomalaisesta yliopistosta hankitut lakimiehen paperit.
Ihmisoikeudet ja ympäristöasiat ovat aina kiinnostaneet minua, Muhammed perustelee lähtemistään mukaan politiikkaan.
Hänen kaltaiset aidosti kansainväliset ehdokkaat ovat juuri nyt haluttuja joka leirissä. Puoluetoimistoilla tunnetaan tilastot, joiden mukaan vuonna 2025 lähes neljäsosa helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Esimerkiksi keskusta on jo perustanut monikulttuurinen puolueosaston, jonka toivotaan houkuttelevan ulkomaalaistaustaisia henkilöitä mukaan puolueen toimintaan.
Verkot ovat vesillä, sillä saalis on helppo.
Monet maahanmuuttajat ovat liikkuvia äänestäjiä, joille voi kelvata monenlainen puolue poliittiseksi kodiksi, Muhammed analysoi.
Hän näkee, että logiikka maahanmuuttajaehdokkaiden haalimisen takana on monissa puolueissa hieman vinksahtanut.
Kuvitellaan, että maahanmuuttajien ääniä saada houkuteltua pelkillä maahanmuuttajaehdokkailla. Ei se ihan niin toimi.
Muhammedin mukaan vaalikampanjoihin liittyy myös aimo annos rehellistä silmänlumetta.
Minkä tahansa puolueen on helppoa julistaa ajavansa maahanmuuttajien asioita, heti kun listoilla on saatu houkuteltua muutama musta sälli, Muhammed kärjistää.
Hän itse uskoo saavansa tulevissa kuntavaaleissa ääniä niin maahanmuuttajilta kuin syntyperäisiltä suomalaisilta. Yhtälö on hänestä yksinkertainen.
Maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten intressit esitetään turhan usein vastakkaisina. Julkinen liikenne, päiväkodit ja tuhannet muut asiat koskevat samalla tavalla kaikkia kaupunkilaisia taustasta riippumatta.
Muhammed arveleekin, että pahinta olisi profiloitua ”pelkäksi maahanmuuttajapoliitikoksi”
Ei täällä kukaan pelkillä oman etnisen ryhmän äänillä mihinkään pääse. Ääniä täytyy saada laajemmalta pohjalta, haki sitten kaupunginvaltuutetun tai presidentin hommaa.
Juuri tässä piileekin tulevaisuuden Suomen Obaman suurin haaste.
Noustakseen johtavaan asemaan maahanmuuttajataustainen poliitikko tarvitsee enemmistön kannatuksen. Ja jos ihmeitä ei tapahdu, tämä enemmistö tulee tällä vuosisadalla olemaan Suomessa valkoinen.
Tilanne on - ehkä hieman yllättäen - sama kuin Yhdysvalloissa, jossa mustat muodostavat ainoastaan noin 13 prosentin siivun maan väestöstä. Obama voidaan kuitenkin valita Valkoiseen taloon, koska moni valkoinen äänestäjä kokee, että musta presidentti voi ajaa myös hänen asiaansa.
Suomessa ei ihan vielä olla tässä tilanteessa, maahanmuuttajien poliittista osallistumista tutkinut Niklas Wilhelmssonin oikeusministeriöstä sanoo.
Hänen mukaansa moni suomalainen äänestäjä voi edelleen kokea, että maahanmuuttajapoliitikko ajaa ainoastaan maahanmuuttajien asiaa.
Se on vähän sama kuin jos ajateltaisiin, että vain nainen voi ajaa naisten asioita.
Wilhemsson mukaan luottamus voi kuitenkin syntyä nopeasti, jos maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden kertoa omista poliittisista näkemyksistään.
Jos joku karismaattinen maahanmuuttajataustainen poliitikko saisi tiedotusvälineet todella innostumaan itsestään, hän voisi jo nyt päästä vaikka kuinka pitkälle, Wilhelmsson ennustaa.
Mutta entäs sitten se suomen Obama? Wilhelmsson ei uskalla arvata, mistä tällainen ihme voisi löytyä. Muhammed veikkaa, että paras veto tässä vaiheessa olisi synnytysosasto.
Se tai pilke jonkun nuorenparin silmäkulmassa, Muhammed heittää.
Helsingin kätilöopistolla syntyy lähes päivittäin maahanmuuttajien lapsia. Osasto numero kuuden perällä tummaihoinen poika nuokkuu elokuisena tiistai-iltapäivänä huntuun verhotun naisen sylissä.
Pojan isä ei kuitenkaan halua, että hänen lapsestaan otetaan valokuva juttua varten.
Ei kai ihonvärillä ole mitään merkitystä? tuore isä perustelee.
Mitenkähän lienee?